Reppuretki osa 1: Bristol

Seuraavan retkikertomukseni jaoin kolmeen osaan, jotta saan laitettua teidän iloksi paljon kuvia ilman, että teksti venyy hirveän pitkäksi.

Pakkasin siis maanantaina reppuni ja tiistaina aikaiseen aamulla lähdin omalle pienelle Englannin kiertueelleni. (Kuulostaa helpolta, oikeasti vietin tunteja erilaisia reittejä ja muita pohtien ja etsien) Jälleen ulkona satoi loskaa, kun kömmin kohti lentokentälle menevää bussia. Täällä varmaan sataisi loskaa kesälläkin, jos päätän Glasgowsta jonnekin lentää.

Aloitin matkani lentäen koska se oli halvempaa kuin junalla matkailu. Lento kesti noin tunnin ja toi minut ja reppuni Bristoliin. Matka meni hyvin vaikka Easy Jetin lähtöterminaali olikin ihan kamalan oranssi lato.

Jo ensituntumalta Bristol tuntui mukavalta kaupungilta. Päivällä sää oli riittävän lämmin, joten päätin ruokailla ulkona tutun ja turvallisen hampurilaiset ja ranskalaiset. Aterian voimalla jaksoinkin tallustella koko päivän pitkin Bristolin mäkiä.

Poikkeuksellisesti hain lentokentältä käyttööni turistikartan, sillä neljän kaupungin omaksuminen ilman karttaa olisi ehkä ollut liian työlästä. Aloitin Bristoliin tutustumisen kävelemällä joenvartta kohti kuuluisaa Suspension Bridgeä, eli paikallista riippusiltaa.

Tovin tallusteltuani silta löytyi, tosin kymmeniä metrejä yläpuoleltani. Ylitettyäni vilkkaasti liikennöidyn tien ilman suojatietä tai muuta turvaa lähdin kapuamaan ylös kohti siltaa.

  

Silta oli korkealla ja maisemat sen mukaiset. Oletettavasti sillalla on ollut myös muita kuin maisemia ihailevia turisteja, sillä sillan molemmista päistä löytyi puhelinnumero, johon saattoi soittaa jos mahdollisesti kaipaisi juttuseuraa.

Sillan vieressä olevalta mäeltä maisemat olivat vieläkin hienommat. Kannatti ehdottomasti nähdä vaivaa ja kavuta alhaalta joen penkalta ylös mäenhuipulle asti. Bristol ei turhaan ole kuuluisa tästä sillastaan.

Alkuperäisten suunnitelmieni mukaan en ajatellut mennä Bristolin eläintarhaan, mutta kun nyt lähellä olin niin päätin poiketa. Eläintarha on saanut ihan jotain palkintojakin ja on ne ansainnutkin. Puitteet olivat hienot. Valitettavasti monet apinat olivat päivälevolla visiittini aikana, joten niihin en hirveesti päässyt tutustumaan. Paljon kaikkia muita animaaleja tulikin nähtyä. Osaan aitauksista pääsi jopa ihan aidosti itse sisään sen asukkeja ihmettelemään. Mielenkiinnolla odotan parin viikon päästä kohteena olevaa Edinburghin eläintarhaa ja sen uusia panda-asukkeja.

Kukkakuvat piti laittaa ihan vaan Suomessa lumen ja loskan keskellä olevien iloksi ja riemuksi. Nauttikaa te loskasta, minä nautin kevään kukkasista!

Jotta liikunnasta ei tulis puutetta löysin itseni seuraavaksi kapuamasta kohti tornia, josta pääsin ihailemaan vielä hieman lisää maisemia. Tässä vaiheessa voisin todeta, että turistikarttoihin pitäisi mielestäni lisätä korkeuskäyrät...

Yksi Bristolin monista nähtävyyksistä oli paatti SS Great Britain. Uljaan näköinen pursi, mutta en viitsinyt maksaa melkein kymppiä sisäänpääsystä, joten ihailin vain kauempaa.

Lopun iltaa pyörin keskustassa katselemassa ympärilleni. Sää oli illalla sateinen, joten kuivaa ja lämmintä "turvapaikkaa" kävin hakemassa myös paikalliselta kirjastolta, jossa lueskelin hetken paikallisia insinöörilehtiä.

Illan jo hämärtyessä majoituin yöksi hostelliin, jossa nukuin yöni neljän hengen huoneessa. Mukava ja rauhallinen hosteli hyvällä sijainnilla ihan kaupungin ytimessä. Nukkumaan menin aikaisin, tyytyväisenä hyvin onnistuneeseen ensimmäiseen yksin matkustettuun päivääni.