Vettä ja levää

Tänään oli ihan huono päivä. Vieraani (vieläkin täällä!) pakotti mut aamulla lähtemään johonkin kauas, olisin halunnut nukkua pitkään kun kerta päätin lintsata koulustakin. Mentiin junalla. Sää oli sateinen ja kylmä. Junalippujakin tuli automaatista liikaa, mitä paperin tuhlausta!

Junaliput Ayriin ja takaisin. Sekä muutama ylimääräinen..

Mentiin siis rannikolle katselemaan merta. Hah, ihan kun en olisi vettä ennenkin nähnyt, täällähän sataa koko ajan! Rannalla oli niin paljon jotain levää ettei päässyt kunnolla kävelemään. Kauniit kenkäni melkein kastuivat, hiekkaa joka paikassa..

Käytiin ottamassa pari kuvaa paikallisen majakan ympäristössä. Kauhea tuuli, hiukset ihan takussa!

Melkein näin Loch Nessin hirviön. Ainoo vaan et oli sumua ja tuo oli meri. Mutta tiedän että tuolla se oli!

Aikaisen herätyksen takia ei ehditty edes syömään aamupalaa kunnolla, hirvee nälkä. Löydettiin joku intialaisravintola. Miten lasi kolaa voi maksaa yli kaksi puntaa!? Syönnin jälkeen palattiin junalla takaisin asuntooni. En ole moneen päivään nähnyt salkkareita, voitteko kuvitella? En malttanut odottaa vieraani lähtöä, että pääsisin taas nauttimaan noista väliinjääneistä jaksoista.

Tänään oli vika ilta, yöllä saatoin vieraani bussiasemalle. Kiitos käynnistä, ainakin vieraallani oli mukavaa!

Juustokakkua vaahtokarkeilla

Kun opinnot olivat päässeet sopivasti alulleen sainkin jo uuden ja toistaiseksi viimeisen vieraan Suomesta. On se mukavaa, kun tänne joku viitsii ja ehtii tulla minua katsomaan. Uhkasin jo ennen kaverini tänne tuloa, että luvassa on paljon kävelyä. Lopulta pidin lupaukseni jopa paremmin, kuin etukäteen ajattelin.

Heti ensimmäisenä iltana huijasin kaverini kanssani "läheiseen" ostoskeskukseen (n.30min kävelyä/suunta). Tarkoituksenahan oli aluksi käydä viereisellä hautausmaalla (Samalla josta on jo kerrottu edellisen vieraan käynnin yhteydessä). Lopulta hautausmaasta muistutti vain yllä näkyvä kyltti. Ostoskeskus löytyi pettämättömän suuntavaistoni ja karttamuistini avulla, vaikka en alueella aiemmin ollut koskaan käynyt. Samalla löysin ensimmäisen ison markettini, mikä toi ihanaa vaihtelua ikuisen Aldin ja Lidlin jälkeen. Kunnon ruisleipää saisivat silti opetella valmistamaan, sillä sitä ei ole löytynyt edes suuresta Asdasta (muistuttaa pientä Prismaa). Yhtä lajia ruisleipää täältä onneksi löytyy ja kiitos molempien vieraideni minulla on pakkasessa Vaasan Ruispaloja (ja suklaata ja karkkia).

Ruisleivästä on hyvä siirtyä juustokakkuun. Kaverillani oli syntymäpäivät jo ennen lähtöni, mutta juhlia ei ehditty pitämään. Jos on synttärit, niin pitää tarjota kakkua. Asdasta ostettiin tilannetta korvaamaan vaahtokarkkitoffeesuklaaraejuustokakku. Kakku maksoi vaivaisen punnan ja oli oikein hyvä vaikka vaahtokarkit olivatkin rakenteeltaan jänniä muuhun verrattuna.

Ei ole vierailua luonani ilman hautausmaakäyntiä. Ensimmäisenä iltana eksyttiin ihan muualle, joten tilanne piti korjata toisena iltana. Kun päivällä ensin oltiin käyty opiskelemassa yliopistolla (raahasin myös ystäväni mukaan luennoille) lähdettiin illalla hautausmaan kautta etsimään isoa Tescoa. Kuten aiempanakin iltana myös Tesco löytyi ilman karttaa. Oon vaan niin suunnistaja!

Maisema hautausmaalta panimolle.

Maisema hauausmaalta katetdraalille ja isolle sairaalalle.

Kolmantena päivänä oli jälleen aamun ohjelmassa opiskelua. On varmaan kiva tulla lomalle Skotlantiin ja joutua heti takaisin koulun penkille ja vielä opiskelemaan mekaniikkaa ja jotain koulujärjestelmän kehittymistä... Onneksi päivä oli jälleen lyhyt. Rankan (kahden tunnin) opiskelun jälkeen lähdimme tutustumaan kasvitieteelliseen puutarhaan. On turha yrittää kuvailla mitä kaikkea puutarhasta löytyi, joten tässä hieman kuvamaistiaisia:

Eikö ole komeita kuvia? Myönnän, että en ole ihan noin hyvä kuvaaja, eli kuvat ovat ystäväni ottamia.

Illalla lähdettiin vielä uudelle kierrokselle ensimmäisenä iltana löydettyyn ostariin.

Myöhäiseksi meni ja palasimme vasta pimeällä takaisin. Onneksi nykyinen koti näkyy jo!

Opiskelijan elämää

Tällä kertaa otin aiheeksi opiskelun täällä Glasgowssa. Kuten jo aiemmin kerroin kävelen joka aamu (no en sentään viikonloppuisin) tuon nelisen kilometriä yliopistolle ja iltapäivällä takaisin. Tähän mennessä olen kirjannut kävelleeni ainakin 81 kertaa tuon välin eli yli 300km! Kaikki aina kauhistelee ja kysyy eikö metrolla pääse, mutta eipä mua ole vielä kävely haitannut ja joo jos luitte noita ensimmäisiä tekstejä metrollakin pääsee jos siltä tuntuu. 

Tässäpä vähän kuvia matkan varrelta:

Enää matka ei ala ihan näin kapeasta häkistä, mutta aitojen välistä kuitenkin.

Matka jatkuu halki keskustan..

läpi toimistokorttelin...

 

 kunnes pääsen puistoon.

 

Sieltähän näkyy jo yliopiston torni! Opin tässä viime viikolla että meillä soi kellot, melkein kuin ala-asteella, mutta tällä kertaa ne muistuttaa kirkonkelloja. En vielä ole saanut selville soiko kellot vaan tiettyinä aikoina, mutta ainakin olen kuullut jo varttia vaille ja tasan soitantoja.

Puistosta löytyy kivoja puita, joihin tekis mieli mennä kiipeilemään ja kuten Suomessakin täältäkin puistosta löytyy oravia ja sorsia. Ne sorsat asuu tuolla likaisessa lammikossa jonka pitäis olla joku ankkalampi. Kuvaa ei ole, mutta tuolla puistossa on myös melkosen paljon vapaana pallon perässä juoksevia koiria.

Melkein ollaankin jo yliopistolla.

No niin, nyt on päästy yliopistolle. Ei se matka niin pitkä ole, kuin miltä se kuulostaa. 

Opiskelen täällä tällä hetkellä viidellä eri kurssilla. Opintopisteitä tulee suomalaisiksi muunnettuna  tältä vuodelta 60 (olettaen että menen kaikkiin tentteihin ja pääsen läpi). Opiskelen täällä kahta eri mekaniikkaa, termodynamiikkaa ja virtausmekaniikkaa, venäjää ja koulutuksen perusteita (Fundamentals of education). Kolme ensimmäistä liittyy enemmän tai vähemmän tutkintooni ja kaksi jälkimmäistä on enimmäkseen omaksi iloksi.

Kursseilla täällä edetään mukavan rauhalliseen tahtiin verrattuna suomalaiseen malliin. Kurssit kestää yhden tai kaksi lukukautta eli täällä on käytössä kaksi periodia. Systeemi on ihan kiva, ainakin näin vaihto-opiskelijan näkökulmasta kun kursseja ei tarvitse ottaa montaa ja pisteitä kertyy jo mukavasti. Luennoitsijoiden puheesta saan selvää vaihtelevalla menestyksellä. Osan kanssa ei ole mitään ongelmia ja toisten kanssa saa keskittyä ihan kunnolla, jos silloinkaan saan selvää. Olen täällä tavoistani poiketen pyrkinyt käymään kaikilla luennoilla mahdollisuuksien mukaan.

Yliopistolla täällä huonoa on tiedon kulku. Alussa olin ihan hukassa milloin ja missä alkoi mikäkin kurssi, kun tietoja ei kukaan päivittänyt internettiin eikä meille kukaan kertonut missä on ilmoitustauluja tai toimistoja, joista asian olisi voinut tarkistaa. TTY:lle plussaa salien ovista löytyvistä lukujärjestyksistä, joista on helppo tarkistaa onko sali oikea vai pitääkö jatkaa etsintöjä. Osittain tietojen puuttumisesta voi ehkä syyttää MyCampusta, mutta ei senkään syyksi kaikkea voi laittaa. Onneksi nyt suurinpiirtein tiedän missä mitäkin on ja aina voi kysyä, kysyä uudestaan ja vielä varmistaa.

Miinusta tälle paikalle annan myös tenteistä. On ihan vajaata, että tenttien päivämäärät kerrotaan vasta marraskuussa. Olen tulossa jouluksi Suomeen ja olisi ollut mukava vähän aiemmin tietää, milloin voin varata lennon. Ja joo, lennot voi varata huoletta koko tenttiviikon jälkeen, mutta ihmisillä saattaa olla muutakin elämää kuin opiskelu, jolloin ajat olisi hyvä tietää ajoissa. Otin riskin ja varasin lentoni tenttiviikon viimeiselle perjantaille, jotta ehdin ajoissa Suomeen Oskarin (edellinen kuoroni Suomessa) joulukonserttiin. Onneksi kävi tuuri ja viimeinen tentti on keskiviikkona tosin se on täkäläisen kuoroni joulukonsertin kanssa päällekäin. Nyt ehkä TTY:läiset miettii, että ainahan voi mennä uusintaan. Täälläpä ei aina voi mennä ja jos voi kaikki uusinnat on elokuussa jee..

Kuten kuvasta näkyy ei täällä kuitenkaan kamalaa ole vaikka vähän valitankin. Hymy löytyy edelleen vaikka välillä kummalliset systeemit vähän ottaakin päähän.

Vieras Suomesta

Sain suureksi ilokseni vieraan Suomesta jo toisen orientaatioviikon lopulla. Tässä on kuvien kera kertoiltuna minkälaista ohjelmaa meillä muutaman päivän vierailun aikana oli. Kuvaa klikkaamalla saa kuvasta suuremman.

Uskonnollisena ihmisenä vein vieraani tietenkin heti ensimmäisenä päivänä läheiselle hautausmaalle ja katetdraaliin. Uskonnollishenkiseen kierrokseen, kuului myös nopea visiitti uskontomuseoon. Kaikki nämä hienot nähtävyydet ovat vain 5min kävelyetäisyydellä täältä majapaikastani ja sisäänpääsy on ilmainen.

Illalla kävimme syömässä kuvassa näkyvässä ravintolassa. Vinkkinä: Ravintola sopii ruokapaikaksi, jos ravintolaan mennessä ei vielä ole nälkä, sillä nälkä ehtii tulemaan ruokaa odotellessa. Yli kaksi tuntia meni kahdelta ihmiseltä saada pöytä, tehdä tilaus, saada ja syödä hampurilaiset, jotka kaiken odotuksen jälkeen eivät edes olleet kovin maittavia. Samaisen kahden tunnin sisällä tarjoilijoilla oli kuitenkin aikaa juhlia kolmen eri henkilön synttäreitä...

Tähän väliin on pakko kertoa paikallisesta "huvista". Täällä on ihan hirveästi palohälytyksiä. Ensimmäisinä viikkoina hälytyksiä tuli useamman kerran viikossa. Meteli on niin kova huoneissa, ettei sisällä pysty hälytysten aikaan olemaan, joten yleensä täältä pitää lähteä hälytyksen ajaksi ulos. Valitettavasti kamera ei ole sattunut mukaan niillä kerroilla, kun ihan paloautot on paikalle saatu, joten aiheeseen sopivaa kuvaa ei (vielä) ole. Eikä riitä, että palohälytyksiä tulee täällä asuntolassa, samasta huvista saa nauttia myös yliopistolla. Joko näillä on yliherkät palohälyttimet tai täällä poltetaan ja savustetaan asioita enemmän kuin Suomessa.

Takaisin vierailuun. Vieraan toiveesta toiselle päivälle olimme etukäteen varanneet opastetun kierroksen Highlandeille. Ei niin hyvin nukutun yön jälkeen (Kiitos aamukolmelta tulleen palohälytyksen...) lähdimme aamulla aikaisin päivän retkelle.

Matkalla kohti Loch Nessiä näimme Skotlannin jylhiä maisemia. Ensimmäinen näistä maisemakuvista on otettu Loch Lommondin rannalla ja muut jossain matkan varrella. Näiden komeiden maisemien ansiosta Highland on ihan näkemisen arvoinen alue.

 

Loch Nessin rannalla on vanhan Urquhartin linnan rauniot. Kaiken lippujen kanssa säätämisen jälkeen meille ei jäänyt hirveästi aikaa tutustua linnaan, mutta sentään muutama kuva ehdittiin ottamaan.

Loch Nessin hirviötä yritin etsiä, mutta valitettavasti Nessie ei halunnut meille näyttäytyä. Kyllä harmitti =(

Tankkausta tuntien bussissa istumisen jälkeen. Iltapalaksi oli mm. mansikoita toffee jugurtilla.

Viimeisenä vierailupäivänä Glasgowssa oli avoimien ovien päivä. Ensimmäiseksi kävimme tutustumassa yhteen monista paikallisista kirkoista. Kirkosta löytyi yksi kauneimmista näkemistäni kelloista.

Vahingossa matkalla moskeijaan eksyimme ja päädyimme jonkun hääpaikalle. Oli ehkä hienoin hääpaikka, jossa olen koskaan käynyt. Näissä häissä tuskin rahaa on säästelty, kun vieraillekin oli varattu useampi sata paikkaa. Tällaisia on aiemmin näkynyt vain television hääohjelmissa.

Glasgowssa kuvattiin tänä syksynä ainakin kahta elokuvaa. Tässä yhden niistä kuvauksissa käytetty taksi. Olihan se ihan jännää käydä seuraamassa, miten ihan oikeaa elokuvaa kuvataan keskellä suurta kaupunkia.

Olen tainnut unohtaa kertoa, että minusta tuli Glasgown uusi hallitsija. Vaikka kuva on vähän sumea, niin kyllä näytän ihan vakuuttavalta valtaistuimellani. Eikö?

Yöllä saatoin vieraani bussille. Kiitos käynnistä, ainakin mulla oli mukavaa!