Oven etsintää

Kyllähän se on niin, että oma ovi on kiva olla olemassa. Ovi, jonka voi sulkea tai avata oman mielensä mukaan. Pois Suomesta lähtiessäni tiedossa oli vain hostellin ovi, jonka jaoin muiden kanssa. Kyllä siellä muutaman päivän majaili, mutta ei enempää, kuin on pakko :) 

Oman oven etsintä alkoi heti ensimmäisenä iltana. Asuntoilmoituksia etsimme netistä ja Byres Roadin kauppojen ikkunoista. Jo ensimmäisenä iltana soittelimme asuntonäyttöjä. Jopa minä soitin ensimmäisen ei suomenkielisen puheluni heti ensimmäisenä iltana!! Suuri osa asunnoista oli jo mennyt, mutta pari näyttöä sovimme. Ensimmäisessä näytössä kävimme jo ensimmäisenä iltana. Valitettavasti asunto jaettuna  intialaisen miehen (omistaja) ja muiden toistaiseksi tuntemattomien asukkien kanssa ei ihan vastannut odotuksia. Myöhemmin kävimme myös katsomassa yhden intialaisen homeiselle haisevaa asuntoa, jossa puolet huoneista sijaitsi maan alla "kellarissa", eli ei hyvä. 

Asunnon etsintä tottumattomalle on kohtalaisen rankkaa puuhaa, joten lopulta päädyin ottamaan huoneen keskustan tuntumasta omalla kylpyhuoneella ja jaetulla keittiöllä. Matkaa yliopistolle kertyy hieman yli 4km eli kävellen noin 45min ja metrolla vähän alle 30min. Alkuun harmitti, kun sain huoneeni oranssilta käytävältä (inhoan oranssia). Mulla on oranssi keittiö, oranssit verhot... Nyt kun sain hankittua pinkit pyyhkeet ja lakanat, on elämä oranssissa helpottunut :)

 Mun huoneeni, kera kamalien oranssien verhojen. 

(pinkit lakanat näkyy oikealla vielä paketissa)

 Vessa, ilman mitään oranssia!

 Hyvin oranssi keittöni, jonka jaan neljän muun kanssa.

  Käytävä, jolla mun oma oveni sijaitsee.

Jos joku erehtyy tätä lukemaan ja haluaa tietää erityisesti jostain asiasta, niin laittakaa kommentteihin tai suoraan mulle toiveita.

Glasgow kutsuu

Niin sitä sitten tuli lähdettyä vieraaseen maahan ja ilman tietoa asunnosta tai liiaksi muustakaan. Hyvässä ja pahassa muuton takia en lähtöä ehtinyt liikoja ennakkoon jännittämään. Onneksi sentään hostelli oli etukäteen varattuna, jotta oli joku paikka minne mennä. Harppaus tutusta ja turvallisesta ympäristöstä oli melko suuri.

Lentokentällä ilmeni pieniä paino-ongelmia, mutta pienellä järjestelyllä ei reissusta jäänyt pois kuin toinen takki, pyyhe ja jotain pientä sälää. Lentokentällä tapasin samaan yliopistoon tulevan TTYläisen, jonka kanssa aloitimme yhdessä matkan kohti uutta maata ja yliopistoa. Ensimmäinen lento ilman kuorollista ihmisiä ympärilläni onnistui hyvin. Nyt täytyy sanoa, että junamatkustaminen on paljon pelottavampaa kuin  lentäminen (koska siinä pitää osata itse jäädä pois oikealla asemalla). 

 Lento meni nopeasti suureksi osaksi nukkuen.

Yllättävän pian oltiinkin sitten Edinburghissa...

 ...josta jatkettiin junalla matkaa kohti Glasgowta.

Hostelli löytyi helposti lyhyen metromatkan jälkeen Glasgown West Endistä läheltä yliopistoa. Huoneen hostellissa jaoin kolmen muun ihmisen kanssa. Jo hostellissa pääsin tutustumaan paikalliseen erikoisuuteen "hurisevaan vessaan". Täällä siis tuntuu olevan useissa vessoissa tollanen tuuletin, joka menee päälle kun joku tulee vessaan. Hurina on ärsyttävä, mutta eipähän ainakaan (yleensä) haise. Ihmiset hostellissa olivat mukavia ja suurin osa etsimässä asuntoa, niin kuin mekin. Hostellista en valitettavasti ottanut kuvia ja Glasgowsta saatte nähdä kuvia vähähän myöhemmin.

Ensimmäisen aamiainen brittiläiseen tapaan.

Muutto ennen lähtöä

Lähdön valmistelut aloitin aikaisin, mutta lopetin liian myöhään. Kandini sain palautettua edellisenä päivänä ja muutettua edellisenä yönä. Vinkkinä muuttoa aikoville kaikki kannattaa pakata pois heti ja pian ei vasta edellisenä yönä. Itse noudatin ohjetta vain osaksi. Aloitin pakkaamisen hyvin ajoissa, mutta koska en kaikesta voinut luopua jäi viimeisten muuttolaatikoiden pakkaaminen aivan liian myöhäiseksi. Asunto on nyt kuitenkin pois luovutettu ja tavarat pois pakattu (kaikki yli 60 laatikkoa).  Nyt ei sitten ole enää Suomessa asuntoa, ehkäpä ens kesälle löytyy joku mukava asumus. Onneksi ainakin Lempäälä tarjoaa Kirskaanniemeen polttopuut ja mukavat kiintolaavut.

Suuri kiitos vielä kerran kaikille muutossa auttaneille ilman teitä tämäkään olohuone 

ei olisi tyhjentynyt ajoissa!

Alkusanat

Yleisön painostuksesta kokeilen, miten tällanen blogin pitäminen toimii. Näin alkupuheeksi en lupaa olla aktiivinen kirjoittaja, mutta voin yrittää jotain tänne reissusta kertoa ja ehkä joitain kuviakin lisätä. Hassua vähän aloittaa tämän pitäminen näin kuukauden maassaolon jälkeen, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.