perjantai 23. joulukuuta 2011

Ja niin joulu joutui jo taas pohjolaan

Jei! Täällä taas, tällä kertaa päivittelen blogiani Suomesta. Joululomani on alkanut mukavasti ja jos olen ollut kiltti saan huomenna ison kasan lahjuksia. Rantauduin Suomeen viikko sitten perjantaina. Ensimmäinen lento oli myöhässä 1,5h muutaman lumihiutaleen takia joten pääsinkin Finnairilla lopulta vain 2h aikataulusta myöhässä perille. Matkatavarat jäivät lisäyöksi Amsterdamiin, mutta palautuivat onnellisen mukiloituina taksilla seuraavana iltana kotiin.


Vaikka olenkin jo lomalla tässä vielä muutama sananen Glasgown kuulumisia. Meillehän ihan lähelle joku päätti rakentaa tuollaisen valkoisen maailmanpyöräksikin kutsutun härvelin. Härveli on osa Glasgow on ice -tapahtumaa.




Ennen Glasgow on ice -tapahtumaa samaisella paikalla oli paikallisten valoviikkojen avajaiset. Kuten olen jo ehkä maininnut, isompi kaupunki, isommat huvit. Tällä kertaa paikalla oli 20 000 onnellista pääsylipun omistajaa. Liput olivat ilmaisia, mutta ne menivät kuulemani mukaan noin 10  minuutissa. Onnistuin saamaan oman lippuni notkumalla oikeaan aikaan oikean aidan takana.



Avajaisissa oli perheille ja lapsille suunnattuja esiintyjiä mm. joku laulava poliisi ja kuoro. Esiintyjien jälkeen valot sytytettiin ja ohjelmaan kuului luonnollisesti myös komea ilotulitus joululaulujen tahdissa.


Ei ole juhlaa ilman arkea. Tällä kertaa joululoma piti ansaita kolmella tentillä. Täällä ei tenttien tekemiseen ole varattu ainakaan liikaa aikaa, joten minulta loppui aika joka kerta kesken. Toivotaan että edes joku tenteistä menee läpi. Ensimmäisen ja tärkeimmän tentin jälkeen kävin palkitsemassa itseni kierroksella maailmanpyörässä.


Nyt olen ansaitulla lomalla Suomessa. Kolme viikkoa ehdin täällä vierailemaan (viikko jo käytetty), ennen paluuta Glasgown arkeen. Valkoinen joulu taitaa jäädä haaveeksi. Toivottavasti silti pääsisin hiihtämään tai luistelemaan ennen paluuta.

HAUSKAA JOULUA!

torstai 15. joulukuuta 2011

Edinburgh & Stirling

Perjantaina eli mun huomenna, monelle teistä tänään ja osalle meni jo, lennän 3 viikon lomalle Suomeen. Viime hetket ennen lentoa on hyvä käyttää blogin päivitykseen. Tässä on kuvia ja muutama sananen parin viikon takaisista viikonloppuretkistäni Edinburghiin ja Stirlingiin. Täällä oli St. Andrews day (ja älkää kysykö multa mitä se tarkoittaa en ole selvittänyt) ja sen takia moniin linnoihin oli ilmainen sisäänpääsy. Linnoihin on yleensä hieman yli 10£ sisäänpääsymaksu, joten tarjolla oli rahanarvoisia etuja.


Lauantaina suuntasin matkani Edinburghiin, jossa en vaihdon ensimmäisen päivän läpikulkua lukuun ottamatta ollut aiemmin käynyt.


Linnaan oli vapaalippu, joten ensimmäisenä Edinburghiin saavuttuani kiipesin kohti Edinburghin massiivisen näköistä ja tällä kertaa jo linnan näköistä linnaa. Kuten olettaa saattoi paikalle oli tullut moni muukin.


Kaksi asiaa, jotka voisin ottaa tänne Glasgowhun: meri ja kukkula. Molempiin on täältä jonkin verran matkaa, mutta Edinburghissa ne näyttivät olevan ihan vieressä. Mukavan näköinen kaupunki tykkäsin kyllä.














Linnassa näin hienon kruunun ihan kuin elokuvissa kuninkailla on, mutta siitä ei saanut ottaa kuvia. Kun ette näe kuvaa kruunusta, niin on toi takkakin ihan komea ja vastapainoksi komeudelle kuva linnan vankityrmästä. Ei tainnut tuon ajan vangeilla olla kovin hyvät oltavat...


Linnan jälkeen päädyttiin vahingossa kauppaan, jossa oli muutamat pienet kangaspuut. En usko että kaikki kankaat, joita myytiin oli paikanpäällä tehty, mutta osa ainakin. Tarkoitus taisi olla esittää meille turisteille miten tartania (skottiruutuinen kangas) tehdään.


En ole varma, mutta luulisin että lähin kiinteä huvipuisto sijaitsee Blackpoolissa ainakaan en ole kuullut muista. Ehkä siksi täällä tykätään kiertävistä tivoleista. Tässä kuvassa näkyy Edinburghin joulutorin tivoli, jossa pääsi porokaruselliin ja pieneen vuoristorataan ja muutamaan muuhun kieputtimeen.


Tässä kohtaa päivä vaihtui sunnuntaille ja sateen jälkeen taivaalla näkyi iso sateenkaari. Junamatka kohti Stirlingiä alkoi mukavissa merkeissä uusiin ihmisiin tutustuen.


Pohjoseen päin kun mentiin, niin näin taas kivoja vuoria. (Kivoja niin kauan, kun ei tarvitse kiivetä niiden yli)


Aiemmin jo näytin kuvan Glasgown valtaistuimestani, niin tässä on sitten Stirlingin sivukonttorin vastaava istuin. Pöydälläkin oli tällä kertaa ihan kiitettävästi kokoa.


Linnassa oli vierailijoita viihdyttämässä ja linnan elämästä kertomassa mm. narri, kuningatar ja palvelustyttö. Yritin ottaa narrista kuvaa, mutta se oli ihan mahdotonta. Tuossakin kuvassa kädet vispaa, vaikka muuten on hyvä kuva. Yksisarvisen kuva muistaakseni jonkun kuninkaan huoneen takan päältä.


Tässä olisi sitten se kuningatar. Mukavan eläväisesti kertoili elämästään linnassa. Oikeanpuoleisessa kuvassa on sitten nukke linnankeittiöstä. Tykkäsin linnasta, kun oli paljon enemmän katseltavaa, kuin pelkkiä kivisiä seiniä.



Todella tuulisen ja jokseenkin kylmän linnavisiitin jälkeen poikkesimme kahvilaan. Sain (...ostin) todella herkullisen näköisen ja makuisen kaakaon.

Kaksi asiaa tuntuu toistuvan menen minne vain, ensimmäinen on vankilat. Tässä pari otosta entisestä vankilasta. Täällä tuntuu että vankiloita on ihan joka puolella. Tässä asuintalonkin paikkeilla on kuulemma joskus muinoin sijainnut vankila.



Ja toisena hautausmaat. Hautausmaista en niin ihmettele, miksi niitä on joka puolella, missä on ihmisiä...


Suuntana Glasgow!


Pitkän, rankan mutta mukavan viikonlopun jälkeen kävimme vielä kiinalaisessa buffetissa. Ruoka oli maittavaa ja jälkkäriksikin oli vielä tarjolla (ei ihan niin maittavaa) kakkua. Toivottavasti tällaisia retkiä tulee keväällä lisää!
 

tiistai 6. joulukuuta 2011

Isle of Arran

Viimeksi lupailin, että kirjoitan päiväretkistä erikseen. Tässä olisi nyt kuvaus yhdestä retkestä. Liityin joskus International Societyyn, joten piti sitä jonnekin societyn järjestämälle retkellekin lähteä. Aiemmat retkikohteet olivat joko huonoon aikaan tai paikkoihin, joissa olin jo vähintäänkin osittain käynyt. Lähdin siis länsirannikolla sijaitsevalle saarelle Isle of Arranille.


Repun pakkasin jo edellisenä iltana valmiiksi, jotten joutuisi aamulla heräämään sekuntiakaan liian aikaisin.



Harvoin olen yliopistolla aamulla kahdeksan aikaan, mutta kaunista oli ja jo sen takia kannatti herätä. Ylemmässä kuvassa näkyy yliopiston torni.



Pitkältä tuntuneen bussimatkan (kesti tunnin, mutta pahoinvoivalle sekin on pitkä aika) jälkeen saavuimme viimein rannikolle. Kuvassa näkyy lautta, jolla seilasimme tunnin kohti Arranin saarta. Lauttamatka meni nukkuessa ja voimia keräillessä.



Ensimmäinen pysähdys oli jollain linnalla, joka mielestäni oli lähempänä kartanoa kuin linnaa.


Ison talon pihalta oli kauniit maisemat merelle. 


Kun minusta tulee iso ja mulle tulee puutarhuri voisin ottaa tästä puutarhasta mallia.


Täällä kasvatetaan jostain syystä palmuja.


Matka jatkui kohti wiskipanimoa. Panimossa oli mahdollisuus tutustua viskin tekoon pientä lisämaksua vastaan. Viski ei minulle maistu, niin päätin viettää ajan tutustumalla lähiympäristöön.







Tuossa puun vieressä söin eväsleipäni golfkentällä majailevia lampaita seuraillen. Ja tottakai ettei perinteet unohdu tälläkin reissulla käytiin tutustumassa paikalliseen hautausmaahan.













Lampaita täällä näkee ihan riittämiin, niin päätettiin tehdä tuttavuutta myös toisenlaisten nelijalkaisten kanssa. Ihan rauhassa meitä katselivat vaikka me oltiinkin melko lähellä.



Meille luvattiin toinenkin linna. Tällä kertaa luvassa oli kivikasa. Ei tuossa kovin pitkäksi aikaa katseltavaa ollut, mutta onneksi maisemat oli ihan hienoja. Pikkusen olin ehkä pettynyt reissun linnatarjontaan.


Viimeisenä nähtävyytenä vaelsimme katsomaan kiviä.


Näiden takia vaellettiin peltojen läpi pitkin märkää mutaista ja liukasta polkua noin kilometrin verran. Paikalla on ollut jotain asutusta ja kivet on nostettu pystyyn noin 2000 vuotta eaa. En saanut kaadettua yhtään noista vaikka yritin. Hyvin ovat kivensä pystyttäneet.



Kun kiviä oli ihmetelty riittämiin vaelsimme takaisin samaa ja jos mahdollista niin mutaisempaa polkua.


Retki oli ihan ok. Ei mitään suuria huippukohtia, mutta ei aivan kamalakaan. Ehkä enemmän suosin itse järjestettyjä retkiä, niin ei tarvitse kiirehtiä ja pääsen näkemään ne kohteet jotka minua eniten kiinnostaa. Retkeen ehkä vaikutti myös lapsille suunniteltu, saunaksi lämmitetty 2+3 penkkiä rivissä sisältänyt bussi. Bussi ei ehkä muutenkaan ole matkapahoinvoinnista kärsivälle hyvä kulkuväline, kun tiet ovat kapeita, kumpuilevia ja mutkikkaita. Ehkä käyn keväällä vielä toisella International Societyn järjestämällä retkellä, otan matkapahoinvointilääkkeen ajoissa ja kerron sen jälkeen lopullisen mielipiteen valmisretkistä.