perjantai 17. helmikuuta 2012

Iltapuhteita

Heips! Tällä kertaa ajattelin kertoa hieman elämästä kämppisten kanssa. Kuten jo aiemmin kerroin, minulla on oma huone ja oma kylppäri, joten jaettavaksi jää ainoastaan käytävä ja keittiö. Tosin keittiönkin jakamisessa on joskus ihan riittävästi. Kuvituksena on tähän mennessä täällä tekemiäni käsitöitä, koska en omista kämppiksistä kuvia, enkä niitä ilman lupaa täällä jakaisikaan vaikka omistaisin.


Ensimmäiset täällä tehdyt villasukat, jotka ovat siitä lähtien toimineet hyvinä unisukkina.

Keittiöni jakaa minä ja neljä muuta: yksi tyttö ja kolme poikaa. Kaikkien kanssa tulen edelleen hyvin toimeen, mutta joskus keittiön käytössä ja vähän muussakin olisi parantamisen varaa.
Paketin sisällä on pussillinen Pandan Duellolakuja, mutta tais koristeena oleva virkattu kukka olla saajalle mieluisampi. 

Ensimmäisessä huoneessa asuu kiinalainen poika. Ihan mukava ja harmiton tapaus. Tykkää tehdä itse omat ruokansa vaikka taidoissa olisi välillä kehittämisen varaa. Tunnollisesti noudattaa siivouslistaa ja muutenkin yleensä siistii jälkensä. Kiinalaisista tavoista poiketen on oppinut jo vähitellen kertomaan jos joku asia mättää. Tosin yleensä hän kertoo asioista minulle eikä asianomaiselle itselleen. Tänään keittiötä siivotessani löysin siivouskaapista "perunafarmin". Asiasta kyselin ja sain kuulla että hieman itäneitä perunoita ei voi enää syödä, joten hän kasvattaa niistä uusia perunoita. Kuitenkin samainen poika meinasi viikko sitten syödä ennen ruskistusta ruskeena olevaa jauhelihaa, ennenkö kerroin lihan olevan pilalla. "Päiväystä on vielä kaksi päivää jäljellä"




Joululahjoiksi tekemiäni pieniä nalleja, joiden paitaan kirjoin vielä lahjan saajan nimen ja lisäsin avaimenperälenkin. Yhteensä nalleja tuli tehtyä hieman yli kymmenen kappaletta.

Toisessa huoneessa asuu käytävän toinen tyttö, joka on kotoisin maan pääkaupungista, mutta sukujuuret tulevat Aasiasta. Hän on melko toivoton kaikissa kotitöissä, mutta kehityskelpoinen. Iältään hän on käytävän vanhin ohittaen minut vuodella. Sotkee ja tuhoaa eniten keittiössä, mutta ei ehkä itse tajua tekevänsä mitään kummaa. Oikein mukava ja hyvin tulen toimeen vaikka välillä saa hermot kiristymään. Äskettäin hän oli viikon poissa mutta oli jättänyt ikkunansa auki, joten meidän käytävä ja huoneetkin alkoivat loppuviikosta viilenemään. Lisäksi meillä kukaan ei voinut viikon aikana siivota, kun lattiaharja oli lukkojen takana hänen huoneessaan ja tiskipöydälläkin oli likaiseksi jätetty paistinpannu reilun viikon. Olin jo aikeissa avautua näistä asioista kun seuraavan kerran tapaamme, kunnes ovelleni tuli koputus ja oven takana tyttö toi tuliaisiksi puoli kiloa suklaakonvehteja. Eipä siinä enää voinut kovin vihainen olla. (Taidan olla helposti lahjottavissa)

Ja muutama lumihiutalekin tuli pikkulahjoiksi virkkailtua.

Kolmantena tuleekin toinen seinänaapurini. Kiinalainen poika joka ei paljoa puhu, mutta silloin kun puhuu englanti on varsin hyvää. Kesti noin pari kuukautta selvittää tämän kämppikseni nimi. Hän on varsin harmiton tapaus, ei sotke eikä metelöi. Keittiötä hän ei koskaan siivoa, mutta eipä kauheesti käytäkään, kun on jo useamman kuukauden popsinut pelkää mikroruokaa. Hänestä ei ole paljoa sanottavaa, kun yleensä mitään ei näy eikä kuulu.

Pipo jonka tein, kun ajattelin että täällä vois tulla kylmä. Eipä täällä kovin kylmä ole ollut, joten ei ole pipoakaan kauheesti käytetty.

Sitten tulen minä. Kuten tiedätte olen aivan ihana ja maailman paras kämppis. En ikinä valita mistään enkä sano, jos keittiössä joku tekee kummia tai muuten vain metelöi liikaa. Ikinä en sano kämppiksille, jos omasta mielestäni he voisivat tehdä jotain toisin.. Olen kuitenkin yrittänyt hoitaa omat siivousvuoroni hyvin, jotta on sitten varaa vaatia kämppiksiltäkin jotain toimintaa. Ehkä tää kämppisten kanssa eläminen ei ole ihan mun juttu, mutta onpahan kokeiltu ja ei tähän ainakaan kuole.


Meillähän ei ole ollut patalappuja ja uunista on asioita otettu pyyhkeen kanssa. Kumma kyllä ei tullut mieleenikään, että mulla on täällä lankaa ja puikot/koukku kunnes eräs kaveri puhui käsitöistä puhuttaessa patalapuista. Tässä siis tänne tekemäni lappuset.

Viimeisessä huoneessa toisella puolellani asuu meidän bilettäjä ranskis. Hänenkin kanssa pärjäilen, eikä hän ainakaan vielä ole näyttänyt mulle päin mitään negatiivista vaikka joskus vähän asetankin rajoja mm. bileiden järjestämiselle meidän keittiössä. Onneksi joulun jälkeen täällä ei ole pidetty yksiäkään keittiöbileitä ja jos multa kysytään ei tarvitsekaan. Bileissä hän on kuitenkin käynyt, kuten aiempien tekstieni poltetuista ruuista ja paistinpannusta voi päätellä. Puolustukseksi hänelle sanottakoon, että yleensä kuitenkin hoitaa jälkensä vaikka satunnaisesti sotkeekin.
Pitkiin aikoihin en ole ristipistotöitä tehnyt. Ajattelin että ristipistotyö on mukavan kevyt kantaa täältä pois, kun lopussa grammat ratkaisevat huoliiko Ryanair mun kaiken täällä olevan omaisuuden kyytiinsä. Tämä yksilö taitaa tosin päästä Suomeen jo ennen minua, mutta laatikossa olisi vielä odottamassa toinen.

Siinäpä se meidän käytävä olikin. Huonommatkin kanssa-asukit olisin voinut saada. Toivottavasti jaksavat elää minun kanssa vielä muutaman kuukauden ajan. Huomenna lähden viikonloppuretkelle Isle of Skye:n saarelle joten mahdollisesti seuraavalla kerralla täällä on kauniita maisemakuvia mukavalta retkeltä.

Lankaa on laatikossa, joten johonkin ne pitäisi käyttää. Tässä yksi palmikkosormikas (tosin väristä johtuen palmikko näkyy aika huonosti) toisen käden sormikas on kahta sormea vaille valmis.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti